Tässä on nyt viikko sulateltu irtisanomistietoa.  Vieläkään en tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella. Olo on sekava, itkuinen ja tylsistynyt.   Pää on tyhjää täys ja , jos se ei olisi hartioiden välissä kiinni varmaan se unohtuisi johonkin. Olen tehnyt aivan outoja juttui ja unohtelen asioita herkemmin. Tavarat löytyy milloin mistäkin ja sitten mietin miten se sinne joutu.

Taas on viikonloppu tulossa ja yksin kotona. Kavereilla on rippijuhlia tiedossa, joten en saa kaveria kirppiskierrokselle. Yksin ei nyt innosta lähteä, koska tosiaan saatan purskahtaa itkuu kesken kaiken. Eilen tippa tuli linssiin, kun ootin valojen vaihtumista… voi taivas.

Viikon päästä alkaa onneksi loma. Katson sen jälkeen menenkö hakemaan saikkua…