Haikeus alkaa vallata mielialaa. Kolme työ päivää, torstaina sanon sitten hyvästit tälle kiinteistölle, jossa olen 20 vuotta ollut. Monet muutokset työtehtävissä, työkavereissa ja kiinteistössä on tullut nähtyä. En ehkä olisi jaksanut olla näin kauan täällä, ellei työnkuva olisi muuttunut sopivin väliajoin, lähetistä osastoassistentiksi.

Mitähän mä nyt alkaisin sitten tekemää.  Herää kysymys, jaksanko enää tuijottaa näyttöpäätettä. Käsillä tekeminen olisi paljon kivempaa. Onneksi on olemassa työvoimatoimistossa ammattilaiset sitä varten, joiden kanssa voi jutella. Onhan mun vielä ratkaista se, että muutanko mä Lahen seudulla takas. Työ tilanne ei sielläkään ole parempi, mutta vanhemmat asuvat siellä.
Sen mä tiiän, et perjantai aamuna aion nauttia ja nukkua pitkään .Lukea lehden ja juoda kahvia rauhassa.